Terveydenhuollon uudistumiseen liittyen nostetaan esimerkiksi etähoito esiin yhtenä kehityskohteena. Digitaalisten palvelujen lisäämisen ylipäätään katsotaan olevan väistämätön suunta kustannuspaineiden riivaamassa, mutta välttämättömässä hoitotoiminnassa.
Eli miltä se tulevaisuus voisi näyttää tulevina vuosina?
Kun ottaa huomioon kehityksen vauhdin, josta tekoäly viimeisimpänä esimerkkinä, niin ihmisen on melkeinpä mahdotonta uskoa todeksi mahdollisia kehityskulkuja. Ei muutamien vuosien aikajänteellä, eikä varsinkaan muutamien vuosikymmenten.
Jo nyt hoidetaan etänä paljon erilaisia potilaita. Pienet ja vähän isommatkin vaivat voidaan käydä läpi ja vähintään tehdä esiarvio puhelimitse tai kuvaruudun välityksellä. Potilas ja yhteiskunta säästää aikaa ja rahaa sohvillaan istuen. Sosiaalisuus ja ihmiskontaktihan on terveyttä edistävä tekijä, joten mennäänkö joltain osin kehityksessä taaksepäin?
Mittausteknologia on jo sellaista, että monia elintoimintoja ja arvoja voidaan mitata etänä. Potilas on kotona ja rutiininomaisesti suorittaa tietyt testaukset koneen ohjeistamana. Tulokset menevät reaaliaikaisena analysoitavaksi ja kriittisistä tuloksista saa hetimmiten toimenpideohjeet. Onko etädiagnooseissa sitten enemmän virheen mahdollisuuksia? Kumpi on varmempi, ihminen vai kone? Ei olla kaukana siitä, että tekoäly on ihmistä fiksumpi. Tekoäly tulee ottamaan enemmän tekijöitä huomioon ja tekee sen konemaisella tarkkuudella.
Terveydenhuolto tulee näyttämään erilaiselta monilta muiltakin osin. Jos asut esimerkiksi syrjemmällä Pornaisissa, niin mahdollisesti kirjastobussien tapaiset yksiköt liikkuvat hoitamassa terveyttä kylillä. Lääkkeitä ei tarvitse kovin kaukaa hakea, vaan drone tuo ne kotiovelle. Tilaus on jo tapahtunut automaattisesti kotitestitulosten perusteella. Kotona hoivarobotti auttaa päivittäisissä askareissa ja pitää samalla seuraakin. Sen ääni on miellyttävä ja kovin tuttukin, ettei olisi George Clooney?
Terveydenhuollon kokonaisuutta optimoidaan tulevaisuudessa tekoälyn avulla asiointitarpeiden, hoidon, logistiikan, resurssien käytön ja monen muun tekijän osalta. Ihmisten hoidossa päästään kokonaisvaltaisempaan tarkasteluun, joka ei perustu parhaaseen arvioon rajallisella kokemuksella. Hoitomenetelmät kehittyvät niin huikeasti, että ihminen selviää vaivatta yli satavuotiaaksi ja pitkälle ylikin.
Tekoäly ei toki poista ihmisen omaa vastuuta terveydestään, jota tukee vanhat perinteiset konstit: yhteisöllisyys (mieli), hyötyliikunta (ruumis), perunan viljely (omavaraisuus) ja muut ihmiselle merkitykselliset asiat.
コメント