Nykyään on kovin vaikeaa saada asioitaan eteenpäin, jos ei käytössäsi ole jonkinlainen tietokone ja verkkoyhteys nettiin. Sen lisäksi tietysti tarvitaan liuta erilaisia tunnuksia palveluihin ja niihin turvalliset salasanat. Virallisempaan asiointiin tarvitaan verkkopankkitunnuksetkin käyttöön.
Ja kaikki vauvasta vaariin ovat niin hyvin hyvillä tietoteknisillä taidoilla varustettuja, että käyttävät palveluja kuin vettä vaan? Jokainen palvelu on kuitenkin erilainen ja käytännössä uusi perinpohjin opeteltava asia vähemmän edistyneelle käyttäjälle. Riippuen läheisistä ja tuttavapiiristä, on apua käyttöön saatavilla vaihtelevasti.
Kunnat ja yhdistykset tarjoavat kiitettävästi apua vanhemman väen opastukseen, varsinkin jos on mahdollisuus päästä yhteisesti järjestettyihin istuntoihin. Haasteena toki aina on, että osaamisen tasoa on monenlaista ja kaikille sopivaa tukea ei aina ole saatavilla. Osa käyttäjistä myös kaipaisi henkilökohtaista, juuri hänen tarpeeseensa sopivaa apua.
Palveluntarjoajien vastuu ja mahdollisuudet?
Palvelut siirtyvät verkkoon muun muassa siitä syystä, että se on kustannustehokasta. Käytännössä se on myös pakollista, että tavoitat nykyajan asiakkaat. Pitäisikö osa koulutustarpeista hoitaa palveluntarjoajien suunnasta? Kivijalkaliikkeet ovat valtaosin hävinneet kylänreittien maisemasta ja palvelua ihmisten kanssa ei välttämättä saa edes kaivamalla lompakosta euroja esiin. Verkkoasiointi on eittämättä valtaosalle ihmisistä kätevää, siinä säästyy kilometrejä ja aikaa. Sen ajan voi käyttää osallistumalla vaikkapa enemmän lasten harrastuksiin. Tai ihmetellen some-julkkiksia.
Väestö Suomessa on ns. vanhenemaan päin. Siitähän ollaan syystäkin huolissaan esimerkiksi terveydenhuollon palveluiden osalta, palveluja kun pitäisi saada järjestettyä myös kasvavalle määrälle vanhempia ihmisiä. SOTE-uudistuksessa digitaalisten palvelujen kehittäminen on merkittävänä kehityskohteena. Jos verkkopalveluihin siirtyminen on väistämätöntä, niin kysymys kuuluukin, että kuinka onnistuneesti vanhemmat ja vähemmän edistyneet käyttäjät saadaan otettua huomioon palveluja kehitettäessä?
Käyttöliittymien ja palvelujen suunnittelu on yhdistelmä insinööritietoutta, graafista silmää ja ihmispsykologian tuntemusta. Ulkoasujen halutaan usein olevan näyttäviä, dynaamisia, monipuolisia ja koukuttavia. Yksinkertaisuus, selkeys, loogisuus ja pysyvyys taas ovat vanhemman väen kannalta oleellisia asioita. Hienohan se olisi, jos sieltä järjestelmistä ja nettisivuilta löytyisi vaikka ns. seniori -nappi, jolla saisi karsittua kaiken ylimääräisen näkymästä ja jäisi vain se oleellisin asia näkyviin.
Laajasti eri käyttäjiä edustavien referenssiryhmien käyttö kehitystyössä tuo varmasti esiin suurimmat sudenkuopat. Kehotan kaikkia palveluja kehittäviä toimijoita käyttämään vielä hitusen lisää aikaa näiden asioiden mietintään suunnittelussa. Tarvittaessa kerätään Pornaisten vanhempi väki talkoisiin!
Digiterveisin,
Joni
Yorumlar